Mummon joulu ja uranainen

Kerron teille uranaisesta, joka joulun lähystyessä on saanut päähänsä, että tänä jouluna pääkaupunkiseudulla vietetään vanhanajan kunnon mummonjoulu. Juhla vietetään ruuhka Suomessa, koska tänä jouluna ei jaksa lähteä ajamaan anopin kotiin Tohmajärvelle, jossa anoppirukka yksin taas vartoo vieraitaan. Uranaiselle tämä ajatus pälkähti päähän, kun hän lämmitti lapsilleen Emmille ja Eerolle Saarioisten valmisruokaa raskaan työpäivän jälkeen. Korkokengät painoivat vielä jaloissa, mies makasi laiskana sohvalla (oli kyllä lähdössä pelaamaan miesporukan kanssa salibandyä, ehkä yhdelle oluelle sen jälkeen) ja lapset riitelivät perinteiseen tapaan Tapiolan ahtaassa kaksiossa. Tänä jouluna kaikki on toisin, vietetään oikein mummonmakuinen joulu. Tehdään itse laatikot, kalat ja paistetaan kinkku.

On 23.12 ja lantut, porkkanat, kinkku ja kalat on hommattu. Lantut ja porkkanat ovat ruotsalaisia, koska suomalaisia ei enää kaupassa ollut. Kinkku on tuotettu Tanskasta, koska suomalaiset kinkut olivat loppu. Kala on rahdattu Hollannista asti, mistä lienee tullut sinne. Hollantilaisethan ostavat aina vähän halvemmalla ja sitten myyvät kalliimmalla. Kinkku ei ehdi sulamaan, koska sen pitäisi sulata vähintään kolme vuorokautta jääkaapissa. Lantut ja porkkanat ovat nahistuneita, josko olisivat liian kauan olleet Transpointin terminaalissa Turussa ennen lähtöä Tapiolan lähikauppaan. Kala hieman tuoksahtaa, mutta syöväthän ruotsalaisetkin hapansilakoita.

Laiska salibandy mies, hieman rapuloissaan, kuorii lanttuja ja porkkanoita. Kinkku on jo uunissa ja pahimmat homeitiöt on kalasta kuorittu pois. Kyllä tämä tästä luonnistuu ja onnistuu. Netistä löytyy ohje: Aino mummum perinteiset laatikot. Seurataan ohjeita ja tehdään ruotsalaisista raaka-aineista anopin makuista suomalaista ruokaa. Lähiruokaa se on tämäkin, onhan Ruotsi Suomen lähinaapuri ja oli uranainen syönyt viime keväänä ruotsalaisia mansikoitakin. Laatikot valmistuvat ja silakka seisoo jo purkissaan. Vielä kinkku yön yli uunissa ja aamulla se on valmis. Aattona sitten yhdessä joulupöytään. Laiska salibandy mies, uranainen, Emmi ja Eero yhdessä nauttivat jouluaterian. Lapset kysyvät: "Äiti, miksi tämä maistuu kummalliselta?"

Maailman parhaat piparit

Olen kokeillut vaikka minkälaisia piparkakku ohjeita, mutta nyt löytyi se oikea. Kauneus on katsojan silmissä, mutta jos pidät mureista, paksuista ja sopivan joululta maistuvista pipareista, niin allaoleva ohje on sinun. Ohjeen mukaan valmistettaessa saat aikaan 5 pellillistä joulun herkkuja.

Seijan paremmat pepparit

400 g voita (oikeaa, mieluiten Toholammin meijerin)
4 dl sokeria
3 munaa
11 dl vehnäjauhoja
3 dl perunajauhoja
1 pussi piparkakkumaustetta (valmis sekoitus)
1 dl siirappia
3 tl soodaa

Vatkaa voi ja sokeri valkoiseksi vaahdoksi, vatkainta kannattaa surrata kauan, jotta vaahto on todella valkoista. Lisää munat yksitellen, huomio yksitellen, jotta vaahdon rakenne säilyy. Seuraaksi siirappi, jonka sekaan on sekoitettu sooda. Viimeiseksi kuivat aineet sekoitettuna. Paista 220 astetta 10 minuuttia. Piparit kannattaa kaulita paksuksi, eikä sellaisiksi paperinohuiksi.

Tässä ohjeessa on myös se hyvä puoli, että taikinan tarvitsee vetäytyä vain 2 tuntia jääkaapissa, joten kaikille teille kiireisille ihmisille tämä ohje sopii kuin heinähanko olkikasaan. Ja muistakaa: joulun tunnelma syntyy hätäilystä, stressistä, kaikkien nurkkien siivouksesta ja lähimmäisille tiuskimisesta. Rauhaisaa joulun odotusta peppareiden tuoksussa!